Kriittisen ajattelun hyödyt päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä

Onko työyhteisössäsi henkilöitä, joiden ajattelet olevan aina kovin negatiivisia ja kriittisiä? Käykö tämä ikuinen kriittisyys kaikkea kohtaan joskus hermoosi? Ei kannattaisi. Tässä blogikirjoituksessa kerron sinulle, mistä todella on kysymys.

Koska tässä blogissa on pitkälti kyse käyttäytymistaloustieteen ja sosiaalipsykologian opeista, mainittakoon heti alkuun, että tätä kirjoittaessa on otettu huomioon vahvistusharhan olemassaolo, eikä tämä blogiteksti väitä, että positiivisuus olisi heikkous tai epätoivottua. Jotta kirjoituksesta ei tulisi tutkimusartikkelin pituista, rajataan aihepiiri nimenomaan siihen, mitä hyötyjä kriittisyydellä ja negatiivisuudella voi olla työyhteisöissä ja kehittämistyössä.

Mistä kriittisyydessä on kyse?

On totta, että jotkut ihmiset vain ovat "tapanegatiiveja" eikä tämän negatiivisuuden taakse kätkeydy mitään ylevämpää syytä. Uskon kuitenkin useammin olevan kyse falsifikaatiosta/falsifioinnista, eräänlaisesta kumoamisesta, jonka tavoitteena on väitteen osoittaminen vääräksi. Tämän taustalla on halu kehittää käsillä olevaa asiaa tunnistamalla mahdolliset riskit, jonka taustalla taas on pohjimmiltaan halu auttaa.

Näen, että tässä kriittisessä tulokulmassa piilee varsin väärinymmärretty voimavara, joka yritysten ja yhteisöjen olisi aiheellista valjastaa voimavarakseen ja jopa kilpailuedukseen.

YLE:n Tiedeykkönen on tehnyt aihetta sivuavan julkaisun Negatiivisista tunteista on hyötyä työpaikalla – ahdistunut ihminen tekee punnitumpia päätöksiä kuin huoleton. Jutussa on haastateltu akatemiatutkija, persoonallisuuden ja neuropsykiatrian dosentti Aino Saarista, joka kertoo muun muassa, että huoleton henkilö jättää mahdollisia riskejä ottamatta huomioon ja tekee itsekkäämpiä päätöksiä.

Miten kriittisyydestä voi hyötyä?

Käyttäytymistaloustieteen näkökulmasta negatiivisuuteen ja kriittisyyteen voidaan liittää monta eri teoriaa. Alla esiteltynä muutama teoria, miten ne liittyvät kriittisyyteen ja päätöksentekoon ja miten kriittisyydestä voisi näissä tilanteissa olla hyötyä.

1. Ryhmäajattelu (Groupthinking) = Ryhmän pyrkimys yksimielisyyteen riippumatta siitä, onko lopputulos optimaalinen vai epäoptimaalinen tai oikea vai virheellinen.

✓ Kriittisyyden hyöty: Kriittinen henkilö uskaltaa nostaa esiin mahdolliset riskit tai kehityskohteet ryhmäpaineesta huolimatta. Tällä voidaan saavuttaa esimerkiksi tuotekehityksessä kilpailuetua muihin palveluntarjoajiin nähden, sillä tuotetta tai palvelua tarkastellaan myös niistä näkökulmista, milloin se ei toimisi tai miten siitä saisi vielä paremman.

 2. Status quo-harha (Status Quo bias) = Nykytilan preferoiminen, muutoksen välttely riippumatta siitä, olisiko muutos hyödyksi vai haitaksi.

 ✓ Kriittisyyden hyöty: Kriittinen henkilö arvioi nykytilan objektiivisesta näkökulmasta ottaen huomioon, mitä etuja tai haittoja muutoksesta tai toisaalta nykytilassa pysymisestä seuraisi. Esimerkiksi työyhteisöissä tuttu ilmaisu "näin on aina tehty" voidaan kyseenalaistaa ja pohtia, mahdollistaisiko muutos esimerkiksi ketterämmmät toimintamallit tai ajan- tai rahansäästön työtehtävissä tai prosesseissa.

 3. Vahvistusharha (Confirmation bias) = Yksilön taipumus tulkita, prosessoida, valikoida tai painottaa saatavilla olevaa tietoa siten, että se vahvistaa hänen omaa näkemystään asiasta, vaikka olisi olemassa ja saatavilla todisteita tätä näkemystä vastaan. Vahvistusharhan vallassa oleva henkilö jättää nämä todisteet huomioimatta.

✓ Kriittisyyden hyöty: Kriittinen henkilö pyrkii syvempään asian ymmärrykseen ottamalla huomioon myös eriäviä näkemyksiä käsillä olevaan asiaan liittyen. Tämä monipuolinen lähestymistapa asiaan voi avata uusia näkökulmia ja siten johtaa laadukkaampaan kokonaisarviointiin.

Kriittisyys osaksi päätöksentekoa

Miten työyhteisöissä voitaisiin valjastaa kriittisyys voimavaraksi? Kaikki alkaa tietoisesta asenteiden ja ajattelutapojen muutoksesta. Alla muutama käytännön vinkki, joilla kriittisyydestä tehdään luonnollinen osa yhteisön päätöksentekokulttuuria.

1. Erota 'vastustus' ja 'kriittinen ajattelu' toisistaan.

→ On eri asia olla "periaatteesta eri mieltä" kuin "tarkastella asiaa kriittisestä/kehittävästä näkökulmasta". Kuuntele avoimin mielin kriittisiä kommentteja ja pyri näkemään se, miten kommentit voisivat edesauttaa tai parantaa päätöksentekoa/palvelua/tuotetta/prosessia/käytäntöjä.

2. Ota kriittisyys kiinteäksi osaksi kaikkea päätöksentekoa ja kehittämistä.

 → Hyödynnä työkaluja kuten pre-mortem, devil's advocate ja riskianalyysi. Luomalla kulttuurin, jossa kriittisyys ja riskien esiin nostaminen on itsestäänselvä osa prosessia, eivät eriävät mielipiteet aiheuta esimerkiksi sosiaalisia haasteita ja yhteenottoja työyhteisössä.

 3. Muista kuitenkin myös positiivisuus.

 → Kaiken kriittisyyden jälkeen muista korostaa myös sitä, mikä on jo hyvää ja kiitä kaikkia osallistuneita heidän panoksestaan, oli panos mitä hyvänsä. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun positiivisen ja negatiivisen välillä vallitsee tasapaino.