Asiakaspalvelun laadun kehittäminen koko palvelupolun varrella, osa 1
Tervetuloa kesätauolta takaisin blogini pariin!
Tällä kertaa kirjoitan asiakaspalvelun laadun kehittämisestä koko palvelupolku huomioiden, kontaktipiste kerrallaan. Kontaktipisteitä on usein lukuisia, ja siksi kirjoitan tästä useammassa osassa. Tässä ensimmäisessä osassa käyn läpi palvelupolun ensimmäiset kontaktipisteet palvelun tai yrityksen piiriin löytämisestä ja verkkosivuihin tutustumisesta.
Palvelupolulla (customer journey) tarkoitetaan asiakkaan matkaa alusta loppuun palvelun tarpeen tunnistamisesta sen toteuttamiseen ja sen jälkeen; mitä hän kokee ja mitä hänelle tapahtuu matkan aikana ja sen lopussa. Kontaktipisteellä (touchpoint) tarkoitetaan mitä tahansa yksittäistä hetkeä, paikkaa, kanavaa tai muuta vastaavaa matkan aikana, jossa asiakas on tekemisissä palvelun/yrityksen kanssa.
Jokainen meistä on varmasti kohdannut enemmän ja vähemmän laadukasta asiakaspalvelua. Pahimmillaan kysyttyyn kysymykseen ei ole edes vastattu, parhaimmillaan on löydetty asiakkaan ääneen sanomaton tarve, johon osattiin vastata pyytämättäkin. Oman kokemukseni mukaan asiakaspalvelu on Suomessa yleensä keskinkertaista: asiat saadaan lähtökohtaisesti hoidettua, mutta se oltaisiin voitu tehdä nopeammin, tehokkaammin tai ystävällisemmin (eli asiakkaalle olisi voinut jäädä positiivisempi kokemus). Kun asiakas kokee tulleensa aidosti kuulluksi, kohdatuksi ja autetuksi, on hän todennäköisemmin sitoutuneempi yritykseen ja pysyy näin asiakkaana pidempään, mahdollisesti suositellen yritystä muillekin. Ja tässä onkin asiakaspalvelun laadun kehittämisen ydin: yritys elää maksavista asiakkaista → tyytyväiset asiakkaat todennäköisesti myös pysyvät asiakkaina ja suosittelevat yritystä muille → rahavirrat yritykselle päin pysyvät olemassa.
Asiakaspalvelun laadun parantamisessa keskiössä on miettiä, mikä asiakas ajattelee ja kokee. Pohdi, mitä asiakas yrittää saavuttaa, mitä kysymyksiä hänelle voisi herätä, millaisia tunteita ja kokemuksia haluaisit hänelle syntyvän kussakin palvelupolun vaiheessa. Tämän jälkeen käy läpi palvelupolkua asiakkaan näkökulmasta: mitä asiakas oikeasti ja aidosti kohtaa nykyisellään: millaisiin esteisiin asiakas törmää polulla, millaiset asiat sujuvoittavat tai hankaloittavat asiakkaan kokemusta ja asian ajamista, millaisia tunteita ja kokemuksia polku nykyisellään herättää, ja mitä tulisi muuttaa, jotta kokemus olisi parempi ja sujuvampi asiakkaan näkökulmasta. Ei ole millään tavalla merkityksetöntä ajatella tunteita, kun puhutaan asiakaspalvelusta. Negatiiviset tunteet tuottavat negatiivisia kokemuksia, ja näin negatiivista mainetta yritykselle tai palvelulle. Ota huomioon, että asiakas saattoi kyllä saavuttaa tavoitteensa ja saada tarpeensa täytetyksi, mutta kokemus jäi silti negatiiviseksi. Kuinka paljon vaivaa asiakkaan piti nähdä? Miltä asiointi tuntui? Ei siis riitä, että asia hoidetaan, se pitää hoitaa hyvin ja positiivisia kokemuksia luoden.
On myös hyvä huomata, että asiakaspalvelu ei ole pelkkää suoraa vuorovaikutusta asiakkaan kanssa, vaan asiakaspalveluksi voidaan katsoa koko palvelupolku kontaktipisteineen: löytääkö asiakas palvelun, löytääkö hän vastauksia kysymyksiinsä, saako hän palvelusta sen lopputuloksen, mitä hän on yrittänyt palvelua käyttämällä saavuttaa, mitä tapahtuu varsinaisen palvelutapahtuman jälkeen. Ongelmien ennalta ehkäisemisen voidaan myös katsoa olevan osa asiakaspalvelua. Ajattelenkin asiakaspalvelun siis asiakkaan palvelemiseksi laajassa käsityksessä, sisältäen kaikki kontaktipisteet ja asiakkaan tarpeet palvelupolun eri vaiheissa.
1. Yrityksen/palvelun löytäminen
Ensimmäinen kontaktipiste on yrityksen tai palvelun löytäminen. Potentiaalinen asiakas on tunnistanut jonkin tarpeen, ja alkaa etsiä palveluntarjoajaa. Onko yritys/palvelu löydettävissä hakukoneista, sosiaalisesta mediasta tai karttapalveluista? Onko yritys/palvelu löydettävissä, vaikka sen nimi ei olisi vielä asiakkaan tiedossa (hakukoneoptimointi)? Onko yrityksen/palvelun verkkosivuja olemassa? Onko verkkosivut nimetty (eli onko domain) johdonmukaisesti sama kuin yrityksesi käytössä oleva nimi, vai jokin muu? Esimerkiksi, jos yrityksesi tunnetaan nimellä "Yritys Oy", mutta verkkosivut ovat nimellä "Palvelu Oy", on tämä hyvin hämmentävää asiakkaalle, eikä asiakas voi aina varmistua, onko kyseessä sama yritys tai palvelu. Yleinen tilanne, johon arjessa törmää epäjohdinmukaisten nimien kohdalla, on tiliotteessa näkyvä eri nimi veloituksen vastaanottajana, kuin minkä nimisessä kaupassa asiakas kävi. Asiakas voi pelästyä, että häneltä on lähtenyt jokin asiaton veloitus tililtä, jopa huijaus. Pidä siis johdonmukaisesti kiinni yrityksesi nimestä kaikissa kanavissa, jos vain mahdollista, hämmennyksen välttämiseksi!
Muistilista:
- perusta verkkosivut yrityksellesi
- nimeä se (domain) yritykseksi nimen mukaisesti
- ole löydettävissä hakukoneissa
- pyri siihen, että tilitapahtumat näkyvät yrityksesi "kutsumanimellä"
2. Yrityksen/palvelun verkkosivut
Toinen kontaktipiste, eli itse verkkosivut. Tässä vaiheessa potentiaalinen asiakas arvioi, oletko oikea yritys tai taho vastaamaan hänen tarpeeseensa ja haluaako hän valita sinut palvelun tarjoajaksi. Ovatko verkkosivusi selkeät eli löytyykö sieltä loogisesti sellaiset tiedot, joita asiakkaan voisi olettaa sivustolta etsivän? Esimerkiksi ravintolan verkkosivuilla olisi tärkeää olla menu (mielellään hintoineen tai jollain ilmaisulla odotettavissa olevasta hintatasosta) sekä ajanvarauskalenteri tai vähintäänkin puhelinnumero pöytävarauksien tekemiseen, jos ravintolaan voi tehdä pöytävarauksen. Mikäli ravintolaan ei voi tehdä varausta, tulisi tämäkin tieto olla selkeästi esillä, ilman, että sitä pitää etsiä sivuston syövereistä tai päätellä itse. Ota huomioon myös esteettömyys ja saavutettavuus: ovatko verkkosivusi saavutettavat esimerkiksi näkövammaisille? Kerro esteettömyysasioista myös fyysisen toimintaympäristön osalta: onko ympäristö saavutettava esimerkiksi pyörätuoleille?
Verkkosivuilla kannattaa välttää isoja tai runsaasti liikkuvia elementtejä, sivun näkymistä tai käyttämistä haittaavia ponnahdusikkunoita, automaattisesti käynnistyviä videoita ja muita käyttöä häiritseviä elementtejä. Ajattele, että verkkosivut ovat asiakkaan ensimmäinen konkreettinen kosketus palveluusi tai yritykseesi. Millaisen ensivaikutelman haluat luoda? Haluatko luoda kokemuksen, jossa kaikki oleellinen tieto löytyi käytännössä etsimättä ja asiakkaalle jää luottavainen olo sinusta palvelun tarjoajana? Uskoisin vastauksen olevan "kyllä". Luotettavuudella ja sujuvalla kokemuksella verkkosivustosta pystyt erottumaan kilpailijoista, ja näitä parannat muun muassa seuraavasti:
- asianmukaisella värimaailmalla ja kuvituksella (ei kuvituskuvia varsinkin, jos kuvassa on ihmisiä)
- kieliopillisesti oikein kirjoitetulla tekstillä
- kuvauksella siitä, mitä yritys tekee
- henkilöstön esittelyllä
- ajantasaisilla tiedoilla (mm. osoite, aukioloajat, pysäköinti, ja mikäli julkaisuja, miten vanhoja ne ovat? Jos uusin julkaisu on monen kuukauden tai vuoden takaa, se voi viestiä asiakkaalle, että yritys ei ole enää aktiivinen)
- hinnastolla
- yhteydenottolomakkeella
- palvelun ehtojen ja mahdollisen rajoitusten esittämisellä
- yhteystiedoilla (y-tunnus mukaan lukien)
- yhteistyökumppaneiden nimeämisellä
- osaamisen osoituksilla esimerkiksi sertifikaatein tai näytöillä työstä (esim. ennen-jälkeen -kuvat)
- tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvien käytäntöjen esittelyllä
Asiakasarviot voivat olla myös harkitsemisen arvoinen asia, mutta muista, että ne voivat olla tekaistuja, ja siksi ihmiset eivät aina luota niihin. Tällöin niiden lisäarvo jää vähäiseksi. Mikäli haluat verkkosivuillesi asiakasarvioita, kiinnitä huomiota läpinäkyvyyteen ja tasapuolisuuteen: julkaise sekä tyytyväisten että tyytymättömien asiakkaiden arviot. Jos mahdollista, julkaise myös riippumattomissa alustoissa julkaistuja arvioita, kuten Trustpilot tai Tripadvisor.
Muistilista:
- intuitiiviset, loogiset ja selkeät verkkosivut
- kaikki oleellinen tieto löydettävissä verkkosivuilla
- vältä häiritseviä elementtejä, kuten näkyvyyden peittäviä ponnahdusikkunoita
- osaamisen ja pätevyyden konkreettinen osoittaminen
Palvelupolun alkuvaiheessa asiakas odottaa löydettävyyttä, tietoa, luottamuksen syntymistä ja vaivattomuutta. Mieti, kuinka hyvin palvelet asiakasta jo ennen kuin hän on yritykseesi yhteydessä ja millaisen ensivaikutelman luot yrityksestäsi tai palvelustasi.
Osassa 2 käyn läpi ensimmäistä yhteydenottoa yritykseen/palveluun sekä päätöksentekoa palvelun ostamisesta.
Kommentit
Lähetä kommentti